|
 |
 |
 |
Vaaliteemat |
||||
 |
|
|
 |
|
|
|
Sipoon liitosalueValtioneuvosto päätti liittää pakolla Sipoon lounaisosan Helsinkiin vuoden 2009 alusta. Perusteluna oli Helsingin tarve laajentua itään. Laajentamisen luvattiin tapahtuvan kestävän kehityksen mukaisesti ja joukkoliikennettä suosien. Helsinki, Sipoo ja Vantaa sopivat 2010 kaavoittavansa liitosalueen ja sen lähiympäristöt yhteistyössä. Tämän yhteistyön tuloksena esitettiin helmikuussa 2011 suunnitelma hajanaisesta autokaupunkirakenteesta, jossa kiemurtelee yksi metrorata jatkona Mellunkylästä. Autoilun osuus liitosalueen liikenteestä on laskettu suunnitelmassa suuremmaksi kuin missään muualla Helsingissä. Olin itse päättämässä Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa liitosalueen kaavoituksen periaatteista. Uskoin silloin, että östersundomissa otetaan oppia 1900-luvun jälkipuoliskon autokaupunki- ja nukkumalähiörakentamisen virheistä. Odotin, että alueelle ei kopioida itähelsinkiläistä lähiörakentamista, josta lähipalvelut ovat kuolleet ja suurin osa matkoista tehdään autoilla. Nyt toivon, että östersundomiin tehtäisiin edes jatkoa Itä-Helsingille. Tyrmistyttävintä on se, miten esitettyyn suunnitelmaan on päädytty. Päätettyjen suunnitteluperiaatteiden mukaan Kaupunkisuunitteluvirasto selvitti, minkälaista kaupunkia östersundomiin voidaan tehdä, jos liikenne perustuu raitiotiehen tai metroon. Yksiselitteinen voittaja oli raitiotiekaupunki, koska lähes kaikki asukkaat olivat kohtuullisen kävelymatkan päässä pysäkeistä, joukkoliikenteen osuus oli metroa suurempi ja raitiotien kustannus 80 % metroa halvempi. Selvityksien tuloksia ei kuitenkaan julkaistu, eikä niitä kerrottu edes lautakunnalle ennen kun siltä vaadittiin päätöstä siitä, että östersundomiin rakennetaan metro. Nyt raitiotiekaupungin syrjäyttämistä perustellaan sillä, että raitiotie ei sovellu metroa varten suunniteltuun kaupunkirakenteeseen. Lautakunta hyväksyi metroon perustuvan autokaupunkisuunnitelman 3.3.2011. Metrosuunnittelijat olettavat, että valtio kustantaa metron. Valtiolta odotetaan kolmanneksen tukea metrolle. Summa on enemmän kuin maksaisi tehdä koko raitiotieverkko. Valtion ei tule tukea missään sellaisia liikenneratkaisuja, joille on halvempia ja parempia vaihtoehtoja. Eikä ylipäätään sellaista kaupunkirakentamista, joka lisää autoilun osuutta ja edellyttää vielä valtiolta lisäinvestointeja valtion teihin. Valtion tehtävä on ohjata ja tukea yhdyskuntarakenteen kehitystä lainsäädäntömme ja kansainvälisten sitoumustemme edellyttämällä tavalla. Myös östersundomissa. Se tarkoittaa esimerkiksi puutarhakaupunkia, joka on niin laadukasta, että se houkuttelee myös yrittämistä ja työpaikkoja. östersundomista pitää tehdä elävää kaupunkia! |
|||||||||
