|
 |
 |
 |
Vaaliteemat |
||||
 |
|
|
 |
|
|
|
MetroHelsingin metro on ollut tekninen edelläkävijä omalla alallaan. Mutta se rakennettiin Helsinkiin, joka ei kasvanut 1960-luvun alun ennusteiden mukaan. Sen vuoksi metrosta ei ole saatu sitä hyötyä, jota siltä odotettiin. Liityntäliikenne tekee metromatkasta hitaan, hankalan ja kustannuksiltaan kalliin. Metrosta levitetään näidenkin vaalien aikana monen ehdokkaan suulla virheellisiä mielikuvia. Toisin kuin monet väittävät, kaupungin ja muiden viranomaisten tilastot ja ennusteet (mm. Raide-YVA) osoittavat, ettei metro vähennä autoilua. Metro ei myöskään nopeuta matkustamista, eikä vähennä joukkoliikenteen kustannuksia. Kuitenkin metroa on perusteltu ympäristötekona. Pääministeri Vanhanen uskalsi nostaa kissan pöydälle ja sanoa julkisesti, ettei metro ole ympäristöteko. Viranomaisten laskelmien mukaan Länsimetro vaikutuksesta CO2-päästöt vähenisivät vain 7000 tonnia vuodessa. Mutta liikenteen päästöjen vähentämistavoite on 3.000.000 tonnia! Helsingin omien laskelmien mukaan metro lisäisi östersundomissa autoilun osuuden jopa suuremmaksi kuin missään muualla Helsingin esikaupungeissa. Olen kuullut vakuuteltavan, etteivät laskelmat pidä paikkaansa, että metroa käytetään kuitenkin enemmän kuin busseja. Että niin olisi ollut Itä-Helsingissäkin. Niin ei ollut Itä-Helsingissä, kun metroliikenne alkoi 1982. Joukkoliikenteen osuus kasvoi vasta sitten, kun metroasemien läheisyyteen rakennettiin lisää asuntoja. Sama lisäys olisi nähty, olisi joukkoliikenne ollut sitten busseja tai raitiovaunuja. Mutta se on totta, etteivät laskelmat ehkä pidä paikkaansa. Sillä niistä puuttuvat asemien energiakulut ja päästöt. Itämetron kokemusten mukaan Länsimetron asemien päästöt voivat olla jopa suuremmat kuin laskettu 7000 tonnin vähennys. Silloin tehdään miljardin investointi ja liikenteen päästöt kasvavat. Liikennekeskustelun on siirryttävä metrosta autoilun tarpeen vähentämiseen. Liikenteen ongelma ei ole siellä, minne metroa voisi jatkaa. Toisaalta metro ei auta siellä - kehäyhteyksillä - joissa liikenteen kasvu on ongelma. Ja liikenteen päästöjä on vähennettävä koko Suomessa, ei vain Helsingin metroradan varrella. Liikenteen ympäristöhaittoja vähennettään heti parantamalla olemassa olevaa joukkoliikennettä liikenne-etuuksilla, yhteen sopivilla aikatauluilla, täsmällisyydellä ja vakiovuoroväleillä. Osa näistä keinoista ei maksa mitään ja ne kaikki vähentävät joukkoliikenteen kustannuksia ja lisäävät tuloja. Investoinneissa tulee keskittyä sähköisen joukkoliikenteen lisäämiseen nopeasti toteutettavilla ja edullisilla keinoilla. Niitä ovat raitioteiden laajennukset Helsingin seudulla sekä uudet raitiotiet, joita suunnitellaan Tampereelle ja Turkuun. Bussiliikenteessä keinona ovat johdinautot. Dieselbusseissa voidaan siirytä biodieseliin, jolla on välitön vaikutus. Tulevaisuudessa dieselbussien päästöjä vähennetään sähköhybriditekniikalla. En vastusta metroa, mutta sen rakentaminen ei nyt ole ajankohtaista. Siksi valtiovallan tulee ohjata kehitystä nopeammin ja tehokkaammin vaikuttaviin keinoihin. Valtion rahoituksen tulee perustua ilmasto- ja ympäristövaikutusten maksimointiin ja rahoituksen tulee olla suhteutettuna siitä hyötyvään väestön määrään. |
|||||||||
