Ilmastonmuutos
Kansainvälinen yhteisö ja jopa poliitikot uskovat, että fossiilisista polttoaineista ilmakehään pääsevä hiilidioksidi (CO2) ja siitä johtuva ilmaston lämpeneminen on koko ihmiskunnan ongelma. Pelkästään Grönlannin mannerjään kiihtynyt sulaminen nostaa merenpintaa 7 metriä, mikä uhkaa suurta osaa maailman kaupungeista ja niiden asukkaista. Myös Suomen rannikkoa ja rannikkokaupunkeja.
Kaupungit toimivat energialla. Tiivis asuminen ja siitä syntyvä liikennetarve ovat perustuneet hiileen ja öljyyn. Mutta kaupunkeja ei voida lopettaa omavaraistalouteen perustuvaksi haja-asutukseksi, joka on CO2-vapaata.
Kaupungissa on energian kulutusta vähennettävä, siirryttävä käyttämään uusiutuvia energiamuotoja ja lisättävä energiantuotannon hyötysuhdetta. Kaupungin tiivis rakenne luo näille toimille hyvät edellytykset, mutta vaatii koviakin muutoksia nykyisiin käytäntöihin.
Liikenteessä on siirryttävä autoilusta joukkoliikenteeseen. Se on tehokkain keino vähentää liikenteen energiankulutusta ja CO2-päästöjä. Autojen muuttaminen sähkökäyttöisiksi ei riitä. Joukkoliikenteen tarjontaa ja laatua on parannettava, jotta se on hyvä vaihtoehto autolla liikkumiselle. Keinotekoiset kuntien lipunhintarajat on poistettava seutuliikenteessä. Kaukoliikenteen tavoite on maan kattava lippujärjestelmä, jossa voi yhdellä lipulla ostaa koko matkaketjun.
Autoilu on hinnoiteltava sen todellisten kustannusten ja haittojen mukaisesti, jotta autoilua ei luulla halvaksi, vain polttoaineen hintaiseksi. Pysäköintipaikkojen kustannukset on kohdistettava vain autoilijoille, meluntorjunnan kulut ja melun haitat on perittävä autoilijoilta ja ruuhkien välttämiseksi tarvittavat investoinnit on katettava tie- tai ruuhkamaksuilla.
Joukkoliikenteen laatu ja energiatalous paranevat joukkoliikenteen sähköistämisellä. Nykyaikaisella raitiotiellä on paras potentiaali sähköisen ja henkilöauton kanssa kilpailukykyisen joukkoliikenteen lisäämiseksi. Kaikkialla eivät matkamäärät perustele raitiotietä, mutta siellä on ratkaisuna johdinauto, koettu, toimiva ja valmis teknologia. Liikenneratkaisut tulee perustaa energiatalouteen ja autoilun vähentämisen määrään. Uusia alueita ei enää tule suunnitella autoiluun perustuviksi.
Henkilöauton ongelma kaupungissa ei ole energia ja päästöt, vaan tila. Silti päästövapaata autoilua kuten sähköautoja on syytä suosia esimerkiksi pysäköintipolitiikassa, jotta välttämätön autojen määrä saadaan muuttumaan vähemmän haitalliseksi.
Sähkö ja lämpö on tuotettava yhdessä. Kaukolämpöön liittyminen olkoon pakollista, jos kiinteistön lämmitysjärjestelmän ilmastotase on kaukolämpöä huonompi. Kaukolämmön hinnoittelussa on lähdettävä siitä tosiasiasta, että sähkön tuotannon rinnalla lämpöä syntyy aina. Jos sitä ei käytetä rakennusten lämmitykseen, lämmitetään joko vesistöjä tai ilmaa. Kaukolämmöstä luopuminen siis ei vähennä energiantuotannon kustannuksia vaan lisää niitä.
Matala-, passiivi- ja jopa energiaa tuottavat rakennukset ovat jo totta Keski-Euroopassa. Nämä ratkaisut saadaan Suomeen tukemalla näitä hinnoittelulla ja kuluttajan syöttötariffilla eli hyvittämällä energia, jonka rakennus syöttää sähköverkkoon.
Energiantuotannon strategiana on oltava riippumattomuus fossiilisista polttoaineista. Biomassa on yksi mahdollisuus, jolle on jätettävä kaupunkirakenteessa tilaa tulevaisuuden ratkaisuille sekä voimalaitoksille että polttoaineen kuljetukselle.
Kestävä ja päästötön energiatalous on kalliimpaa kuin öljy- ja hiilienergia. Jos olisi toisin, emme käyttäisi nyt öljyä ja hiiltä. Öljyn ja hiilen halpuus perustuu kuitenkin siihen, että emme maksa niiden käytön sivuvaikutuksista, kuten ilmaston lämpenemisestä ja muista ympäristöhaitoista. Sillä me jätämme maksamisen lapsillemme. Se ei ole oikein!
|
