|
 |
 |
 |
Vaaliteemat |
||||
 |
|
|
 |
|
|
|
Hyvä asuminenSanotaan, että suomalainen haluaa asua omakotitalossa veden äärellä ilman naapureita mutta keskellä kaupunkia. Tähän kun usein kiteytyvät asumiseen liittyvät toiveet niitä kysyttäessä. Se, mitä ihmiset vastaavat ei ole sama asia, miten ihmiset toimivat. Halutuin asuinympäristö on kaupunkikeskusta, jossa on hyvät palvelut ja joukkoliikenne. Tämä sen perusteella, mistä ollaan eniten halukkaita maksamaan. Mutta vastaus riippuu siitäkin, miten kysytään. Kun kansalaisilta kysyttiin, minkälaisen elinympäristön he haluavat, ja heidän annettiin kuvailla toiveensa itse, tulos olikin asumisen osalta yllättävä. Missään elämän vaiheessa ei haluttu nimenomaan omakotitaloon, vaan haluttiin hyviä palveluita, turvallista ympäristöä ja eroon autoriippuvuudesta. Näitä asioita saadaan kylä- ja kaupunkimaisessa asumisessa, jonka ei tarvitse olla betonikolossia. Käytännössä ihmiset voivat valita vain siitä, mitä heille tarjotaan. Jos on pakko valita asunnoksi joko lähiön elementtitalo tai omakotitalon rakentaminen seudun kehyskuntiin, se ei todista kumpaakaan asumisen ihanteeksi. Vaan sitä, että tilanteen mukaan valitaan kahdesta huonosta vähemmän huono. Kun kysytään ihmisten tyytyväisyyttää asumiseensa, saadaan jo parempi kuva. Ihmiset viihtyvät pienimittakaavaisessa rakentamisessa, kuten tiivismatalassa, joka on hyvien palveluiden ja hyvän joukkoliikenteen äärellä. Ihmiset viihtyvät myös vuokralla kerrostaloissa, kun ympäristö on viihtyisää ja taloyhtiö hoidettu hyvin. Eri elämänvaiheissa asumisen tarpeet ovat erilaiset. Hyvän asumisen perusta on monipuolisuus ja todelliset vaihtoehdot. Keskiarvot johtavat yksipuolisuuteen, jossa jaetaan kaikille huonoa - eikä edes tasapuolisesti. Asumis- ja elinympäristötoiveet siis vastaavat varsin hyvin jo 100 vuotta vanhaa puutarhakaupunki-ideaa. Puutarhakaupunki ja sekoittunut kaupunkirakenne ovat myös ympäristöystävällisiä. Liikkumisen ja liikenteen tarve vähenevät ja koko kaupunki on tasapainossa luonnon kanssa. |
|||||||||
